Pettäminen

Keskustelua seurustelusta, rakastumisesta, parisuhteesta...
wetpilde
Noviisi
Viestit: 92
Liittynyt: 26 Maalis 2013, 18:01

Re: Pettäminen

ViestiKirjoittaja wetpilde » 09 Marras 2013, 03:22

Nuppu kirjoitti:Pettäminen, kuten joku jo tuolla valaisikin, on minustakin sitä luottamuksen pettämistä ja raja menee eri ihmisillä eri paikoissa. Jos et uskalla kasvokkain myöntää kumppanillesi tehneesi jotain, tiedät itsekin jollain tasolla tehneesi väärin.


Tuossa on olennainen hyvin tiivistetty. Ihmisillä on yleisesti ottaen oletuksena, että parisuhteessa vallitsee luottamus. Pettäminen on tuon luottamuksen rikkomista. Luottamuksen oletus vallitsee muissakin asioissa kuten vaikka raha-asioissa. Mitä luottamuksen piiriin sitten kuuluu, on toinen asia, mutta siitä pitää olla yhteisymmärrys. Jos tuntuu, että yhteisymmärrystä ei ole tai tarve olla petollinen käy suureksi, asia pitää selvittää yhdessä eikä yksipuolisella toiminnalla. Jos se ei onnistu, alkaa parisuhteen lopetus tulla ajankohtaiseksi. Pettämiselle ei ole mitään hyviä selityksiä sen enempää kuin muullekaan vilpille. Alkoholikaan ei ole hyväksyttävä selitys.

Itse en pidä pettämisenä pientä flirttiä tai pussailuja tai kevyttä koskemista - ja sellaista on luvan kanssa tapahtunutkin joskus. Seksin suhteen ryhmäseksi on ok (enemmän kuin ok...), mutta en osaa sanoa kuinka pitkälle olisin varsinaisten ulkopuolisten sekstailujen kanssa menemään hyväksymisessä.
Sawlord
Noviisi
Viestit: 86
Liittynyt: 17 Loka 2013, 19:05

Re: Pettäminen

ViestiKirjoittaja Sawlord » 12 Tammi 2014, 00:57

Meillä on suhteessa molemmilla vapaus tehdä mitä haluamme, rajoiksi on sovittu se että ei lasten tekoon ei muiden kanssa aleta, eikä harrasteta mitään romanttisia treffejä.
Mielestämme paras mahdollinen parisuhde, ei mustasukkaisuutta ja luottamus toiseen on 100%. Se että on vapaus käydä vieraissa, ja silti aina haluaa palata kotiin oman puolison kainaloon, kertoo mielestäni pelkästään siitä että puolison kanssa ollaan koska puhtaasti niin halutaan.

Tokihan tässä järjestelyssä on omat haasteensa niiden vieraiden löytämiseen, se kun ei nykymaailmassa ole ollenkaan helppoa löytää 100% luotettavaa seikkailukumppania, joka oikeasti osaa pitää asiat omana tietonaan.

Itselläni pari vakituista on. Toinen käy meillä siivoamassa, ja yleensä siivoushommat alkavat sillä että otan häneltä liivit pois ja kopeloin hänet märäksi.. 8-)
Sitten aina välillä maistelen siivoojatarta, miten milloinkin. ;)
Aava
Noviisi
Viestit: 5
Liittynyt: 31 Tammi 2014, 11:04

Re: Pettäminen

ViestiKirjoittaja Aava » 31 Tammi 2014, 11:10

Sillon joskus.. kymmenen vuotta sitten. Olin sillon exän kanssa ja petin minkä ehdin. Nykyään hävettää ihan hirveesti moinen käytös. Sitten tapasin nykyisen aviomieheni ja kerroin sille ihan kaiken millanen olen ollu ja millanen en halua olla. Sanoin että ota tai jätä. Olihan se sillekin uhkapeliä alkaa seurustelemaan ihmisen kanssa joka on pettäny useita kertoja ja nyt vannoo että ei enää koskaan. No, uhkapeli kannatti ja kohta tulee kymmenen vuota yhdessä ja en ole koskaan pettänyt.

Juurikin tuo että jos tekee jotain mitä puolisolle ei voisi kertoa niin se on pettämistä. Menee se raja sitte missä vaan. Meillä se on aika selkeä raja siis.

Oon myös miehelle sanonu et JOS se mua pettää ja sitten sitä katuu ni turha tulla mulle kertomaan ja omatuntoaan helpottamaan. Koska sitähän se on. Pettää, kaduttaa, huono omatunto ja sitte kerrotaan puolisolle ja sitte se paska olo on molemmilla. Mieluummin kärsii ite päänsä sisällä koska tiiän miten kamalaa se voi olla.
wetpilde
Noviisi
Viestit: 92
Liittynyt: 26 Maalis 2013, 18:01

Re: Pettäminen

ViestiKirjoittaja wetpilde » 18 Helmi 2014, 00:09

Aiemmin olen ollut aina parisuhteissa, jossa en ole kokenut tarpeelliseksi ajatella olisiko seksi muiden kanssa hyväksyttävää. En ole itse sellaista lupaa kaivannut itselleni tai olisi ollut halukas kumppanille sellaista antamaan (eipä ole tullut sellaista tilannettakaan että kumppani olisi halunnut maata muiden kanssa). Nyt olen kuitenkin etäsuhteessa ja tapaamismahdollisuuksia on harvoin. Tuntuu kuitenkin siltä, että suhdetta voisi jatkaa, koska yhteydenpito on nykyisin niin helppoa ja vaivatonta.

Nyt etäsuhteesta on jokin aika sitten keskusteltu ja "virallisesti" sovittu ja samalla tuli ajankohtaiseksi myös seksinharrastuspuoli. Käytännössä voimme tavata vain kuukausittain tai joka toinen kuukausi eli myös seksille on vähän tilaisuuksia. Olemme masturboineet yhdessä nettikameran välityksellä, mutta eipä se ihan seksiä korvaa. Tulimme siihen tulokseen, että emme ryhtyisi samanaikaisesti toisiin suhteisiin, mutta seksiä saa muiden kanssa harrastaa vapaasti. Itse koen tämän olevan paras vaihtoehto, sillä vaikka pystyisinkin olemaan pettämättä pidempiä aikoja, en silti uskoisi jaksavani sellaista kovin pitkään eli suhteelle tulisi varmaankin loppu nopeasti eteen. Olisin voinut sitä yrittää, mutta koska toiselle osapuolelle vapaus sopii myös, niin uskon tämän olevan parempi ratkaisu.

Koska suhde on alunalkaenkin ollut etäsuhde, ei ratkaisu ole tuntunut mitenkään häiritsevältä. Emme ole olleet pitkään yhdessä tai sillä tavoin tiiviisti, että tuntuisi pahalta naisen (ehkä) paneskelevan muiden kanssa. Jos pohjana olisi tavanomaisempi pitkä tai lyhytkin lähisuhde, niin en uskoisi samanlaisen ratkaisun olevan mahdollinen mikäli suhde jostain syystä muuttuisi pidemmäksi aikaa etäsuhteeksi. Silloin haluaisin pidättäytymistä muiden kanssa sekstailusta.

Itse olen jo käyttänyt vapautta ja myös kertonut siitä. Koska etäisyys on pitkä, niin minulle ainakin nyt sopii se, että suhteesta saan sen juttelu ja tunnepuolen sekä vähän seksiä, jota voin täydentää sitten seksillä johon ei tunteita liity.
Kukkanen
Rakkauden ammattilainen
Viestit: 642
Liittynyt: 29 Heinä 2011, 15:45

Re: Pettäminen

ViestiKirjoittaja Kukkanen » 22 Helmi 2014, 00:00

Mä oon vapaassa suhteessa, ensimmäistä kertaa eläissäni.
Ensin olin ihan sitä mieltä, että tää on hyvä juttu. Ja niin kai olikin. Olin päässyt mustasukkaisuudesta lähes täysin, eikä se vaivannut myöskään vapaassa suhteessa.
Mutta nyt on tullut jotain ihme takapakkia. Ahdistaa, aika paljon ja usein. Perinteinen suhde ei ole vaihtoehto. Mun on joko kasvettava mustasukkaisuudesta ulos, tai suhteesta ulos :|
Hirvittää jo jälkimmäinen vaihtoehto, koska nykyinen on ensimmäinen (toivottavasti ei viimeinen :D) mies, jota olen uskonut, kun hän sanoo rakastavansa minua. Toisaalta, uskon että tuo välittää, mutta kuinka paljon? Kyllä musta jotenkin tuntuu siltä, että muiden naisten viehätys voittaa kiintymyksen.. Miehet on pillua jahtaavia sikoja...
Ite taas en lämpene vieraille, ja mulla on muutenkin tosi tarkka maku, kenelle sytyn.
Itseasiassa nyt just mies on treffeillä, ja jotenkin mulla on sellainen kutina, että tällä kertaa saa pesää. Ja jostain syystä se ajatus häiritsee mua vähän. Sen kestäisin, jos mies naisi eläimellisesti jotain bitchiä, mutta en kestä ajatusta siitä, että he hyväilisivät toisiaan ja nukahtaisivat sylikkäin :( Tai että jäisin kakkoseksi. Nukuttaa ihan älyttömästi ja hirveästi univelkaa, mutta en vain saa unta, kun on ikävä tunne rinnassa. Myös sellainen, että tähänkö tämä loppuu? Rakkaus, jota sain niin vähän aikaa maistaa... ainoa suhde, missä olen itse osannut näyttää tunteeni, ja saanut vastakaikua. En epäile, etteikö miehellä tunteita mua kohtaan ois. Lähinnä ärsyttää se, että tiedän sen voivan ihastua tai rakastua kehen tahansa muuhun, ja itse taas ihastun tosi harvoin ja hankalasti. Kai myös jarrutan sitä, en halua ihastua, koska pelkään menettämistä.
Ariok
Seksipeto
Viestit: 315
Liittynyt: 16 Huhti 2013, 18:57

Re: Pettäminen

ViestiKirjoittaja Ariok » 22 Helmi 2014, 10:14

Tommonen Kukkasen suhe päättyy siihen ku se tykästyy toiseen se mies.
Nois jutuis jotenkin jos parina peuhataan muiden kanssa, niin sit voi kestää. Mut kyllä tommonen kusee sitten kun se mies tapaa oikeasti sen joka saa sen tunteet ja pistettyä sen miehen yksiavioiseksi ainakin hetkeksi aikaa.

Samoin tosin jää mies kuin kukkanen tunkiolle, jos kukkanen tapaa samaan tapaan jonkun jonka haluaakin omia.

Vaan pettämisestähän ei ole kyse, vaikka johtaisikin rakastumiseen ja jättämiseen, kun lupa tähän on annettu.
Vapaasuhde toimii siinä kohtaa, kun siihen omaan kumppaniin ei ole voimakkaita tunteita ja seksi on siinäkin pääasia. Sit siinä päällä joku kämppäkaveruus suurin piirtein. Silloin se voi toimia, ei tartte sit ettiä ku uus kämppis ku toinen löytää ittelleen uuden.
rafaello
Noviisi
Viestit: 81
Liittynyt: 07 Tammi 2014, 06:05

Re: Pettäminen

ViestiKirjoittaja rafaello » 22 Helmi 2014, 10:45

Tässä nyt jätetään huomiotta se vaihtoehto että miehellä olisi tunteita molempia kohtaan. Vai Kukkanen ei halua että niitä tunteita olisi myös toiseen suuntaan?

Minusta useamman ihmisen rakastaminen (mitä ikinä se tarkoittaakaan) samaan aikaan on täysin mahdollista. Ja ainakin itselle tunne siitä että en voi tarjota kaikkea mitä toinen tarvitsee on normaali. Otaksun että puuttuvat asiat haetaan muualta enkä näe siinä pahaa. Ja teen myös itse samoin.

Tämä tosin vaatii rehellistä keskustelua ja melko rautaista itseluottamusta. Ja vaikka meitä on moneen junaan niin väittäisin silti että ihminen ei ole yksiavioinen, kumppania kuitenkin yleensä vaihdetaan useamman kerran elämässä. Tämä yksi ihminen kuuluu vain minulle-ajatusmalli, joka on lähtenyt liikkeelle maanviljelyn ja omistamisen idean kautta, ei ole niin luontainen kuin sen haluttaisiin olevan. Vallalla oleva ajatusmalli on kuitenkin niin vahva, että ihmisen lyhyen muistin, ryhmäpaineen, yms. takia, ihmiset kokevat mustasukkaisuuden ja riittämättömyyden tunteet todella vahvoina.

No mutta tässä oli minun jorinat. Ihmissuhteet ovat aina vaikeita. Voimia
Kukkanen
Rakkauden ammattilainen
Viestit: 642
Liittynyt: 29 Heinä 2011, 15:45

Re: Pettäminen

ViestiKirjoittaja Kukkanen » 25 Helmi 2014, 19:43

Kyllä ite ainakin olen ollut rakastunut kahteen, kaksikin kertaa eläissäni :/ Itse vain vältän sitä tilannetta, ja esim. kun keväällä ihastuin vähän yhteen jätkään, hiljensin yhteydenpitoa, koska en todellakaan halua enää rakastaa kahta samaan aikaan, enkä muutenkaan kokea tunteita moneen. Sotkee mun pään liiaksi.
Mulla pointtina onkin se, et en kestä ajatusta siitä, että miehellä ois tunteita myös toiseen naiseen. Ja tuskin kestäis se toinen nainenkaan..
Eikä varmaan kestäis nykyinenkään, jos alkaisin esim. edellisen exäni kanssa säätää, jota rakastan edelleen, joskaan en kaipaa enää palavasti, mutta välitän syvästi ja koen intohimoa vieläkin häntä(kin) kohtaan.
Ei polyamorisuudessakaan mitään väärää ole, päinvastoin se ois ihanteellista, JOS minä ja muut osapuolet ois tarpeeks kypsiä kestämään sellaisen ilman tunteenpurkauksia..
On nyt onneks puhuttu miehen kanssa :)
Hassuahan tässä on se, et vapaa suhde oli mun idea alunperin, mut kuitenkin minä tästä enemmän "kärsin". Mies oletti ryhtyneensä yksiavioiseen, normaaliin suhteeseen normaalin ihmisen kanssa (yllättyi xD).
Ja en osaa enää oikein palata perinteiseenkään suhteeseen, koska siinä olin vielä moninkertaisesti mustasukkaisempi ja ongelmallisempi... Kai tässä on mulle vaan kasvun paikka :)
Kuitenkin siis ollaan onnellisia toistemme kanssa, seksi on mahtavaa ja sovitaan aika hyvin yhteen. Ainut, mikä puuttuu, on sitoutuminen, tosin on sovittu että pysytään hyvinä ystävinä vaikka erottaisiinkin. Sillä kaikkea ei haluta menettää.. Jos toinen löytää ihanamman, niin se on sitten voi voi, niin voi käydä perinteisessäkin suhteessa, mut me ei haluta menettää vielä ystävyyttäkin.
Ja tosiaan helppoa ois, jos tietäs että seksi pysyy seksinä takuuvarmasti..
Mut siitä ei oo takeita.
Toisaalta, ei se viimeksikään (22.2) saanut naista sänkyyn asti, vaikka niin kovin siihen henkisesti varauduin, mur. Alkaa jo ärsyttää, tästä tulee kärpäsestä härkänen, kun joudun vaan odottamaan, että millon se sais vierasta. Vähän kuin odottaisi ensimmäistä hammaslääkärikäyntiä ja poraamista tietämättä, mitä tulee. Jos se tulis heti, se ois pian ohi, eikä puudutuksen kanssa välttämättä edes kirpaisisi. Mutta se odottaminen, epätietoisuus... Kohta vielä lyön tuolle naisen käteen ja sanon, että siinä olepas hyvä :D Tietysti kivempi, jos saisi katsella ja/tai osallistuakin.
Ariok
Seksipeto
Viestit: 315
Liittynyt: 16 Huhti 2013, 18:57

Re: Pettäminen

ViestiKirjoittaja Ariok » 25 Helmi 2014, 20:04

Fuck me... Olen joskus miettinyt vapaata suhdetta ja nyt olen kyllä vakuuttunut että ei, kun näitä luen.
Sawlord
Noviisi
Viestit: 86
Liittynyt: 17 Loka 2013, 19:05

Re: Pettäminen

ViestiKirjoittaja Sawlord » 25 Helmi 2014, 21:16

Mun mielestä vapaaseen suhteeseen eivät kuulu romanttiset treffit ja muu liibalaaba. En minäkään hyväksyisi, eikä vaimonikaan minulta, sitä että lähdettäisiin romanttisille treffeille kenenkään kanssa.
Päiväkahvit naimisen merkeissä on asia erikseen, niissä ei ole mitään romanttista. Pelkkää eläimellistä himoa ja seksiä.

Vapaa suhde on hyvä silloin kun osaa suhtautua siihen oikein, ja pelisäännöt on yhdessä sovittu valmiiksi.

Jos toinen rakastuu, niin sille ei voi mitään. Ei se rakastuminen riipu suhteen laadusta, siis siitä että onko kyseessä tiukasti yksiavioinen vaiko vapaa suhde.
Mikäli toinen tapaa ihmisen johon rakastuu, niin se tottavie sen tekee riippumatta siitä oliko lupaa tahi ei. Jos toinen haluaa mennä, niin siihenkään ei ole kenelläkään valtaa puuttua, niitä omistuskirjoja kun ei kenestäkään enää kirjoitella.

Vapaa suhde punnitsee rakkauden, ja mikäli puolisoaan oikeasti rakastaa, ei toiseen halua rakastua, saati sitten lähteä sen toisen mukaan, olipa se toinen kuinka täydellinen tahansa.

Olen tavannut monta ihanaa naista suhteemme aikana, siis sellaisia joiden kanssa voisin helpostikin jakaa elämäni ja joihin voisin rakastua, mutta minä en halua. Rakastan vaimoani ja poikaamme aivan liikaa siihen että tämän mielestäni täydellisen elämäni suostuisin rikkomaan.
Olen mikä olen, pukki, pelimies tai miksi kukanenkin haluaa nimittää, mutta ennenkaikkea olen rakastava isä ja puoliso.

Palaa sivulle “Seurustelu ja rakastuminen”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija